Huippu-urheilijan ja terveysliikujan ero

Terveysliikunnalla pyritään parantamaan ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia jotta hän voisi nauttia elämästään enemmän. Fyysisen kunnon tulisi parantua ja liikunta tulisi mitoittaa sellaiseksi että se hoitaa eikä hajoita. Liikunnan avulla myös psyyke vahvistuu kun tekeminen on mielekästä ja ihminen nauttii siitä. Liikunta johtaa parhaimmillaan myös sosiaalisten kontaktien laajenemiseen ja parantuneen hyvinvoinnin kautta myös kontaktien laatuun.

Huippu-urheilussa pyritään parantamaan tiettyä suoritusta mahdollisimman paljon. Huippu-urheilijan nautinto on voittaminen. Harjoittelu on osa kokonaisuutta jonka avulla on mahdollista parantaa suoritusta. Mutta vaikka olisit kuinka hyvässä kunnossa tahansa mutta et tee kilpailussa hyvää suoritusta, tavoite ei ole täyttynyt. Huippu-urheilija liikkuu kehon kuormittavuudessa äärirajoilla ja hänen tavoitteenaan on siirtää rajoja koko ajan kauemmas. Vahva psyyke on välttämätön, koska paineita ja epäonnistumisia on pakko opetella sietämään. Huippu-urheilu vaatii itsekkyyttä. Sosiaaliset kontaktit ovat toki tärkeitä mutta ne eivät saa häiritä tavoitetta millään tavalla.

Osa terveysliikkujista haluaa harjoitella kuin huippu-urheilija. Valitettavan usein se johtaa fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn häiriöihin. Osa huippu-urheilijoista taasen ei sovellu kilpaurheiluun. He parantavat kyllä omia ominaisuuksiaan harjoittelemalla hyvin.  Mutta käyttäytyvät kilpailupäivänä kuin ihminen joka tietäisi lottonumerot mutta ei silti mene palauttamaan kuponkia syystä tai toisesta.

Share