Kun nykyisin lapsi kipeää puuhun tai kiven päälle, kannustammeko häntä siihen vai varoitammeko ettei lapselle satuisi jotain. Onko niin että jos annamme lapsemme kiivetä puuhun, olemme jopa vastuuntunnottomia ja huonoja vanhempia. Lapsihan voi pudota.

Kun lapsemme pyytää lupaa lähteä leikkimään läheiselle kentälle kavereiden kanssa, mikä on se ikäraja jolloin hän voi sinne itsenäisesti mennä. Entäs sitten omalla pihalla leikkiminen kavereiden kanssa. Onko paras leikki sellainen josta ei kuulu riemun kiljahduksia ja jossa ei ole mitään vaaraa satuttaa itseään. Ja ennenkaikkea siinä ei saa olla vaaraa ikkunoille, seinille, kukille, kukkaruukuille, nurmikolle tai uusille pihalaatoille. Jos pallo osuu vahingossa isin audin puskuriin, seuraako siitä kuukauden palloton kausi.

Kodin ulkopuolellahan liikkuu autoja. Niitä tulee varoa. Voiko olla niin että nykylapset ovat nähneet autojen runsauden paremmin kuin me. Ennen niitä ei liikkunut niin paljoa. Joskus ulkona liikkui ihmiset hevosilla. Hevonenhan olisi voinut ravata päälle. Tai metsässä liikkui enemmän susia ja karhuja. Tietty varovaisuus on paikallaan, mutta olemmeko menneet siinä yli. Onko se itseasiassa meidän vanhempien toive että lapsi istuu tietokoneen edessä, hiljaa ja vailla riskiä loukkaantumisesta. Vai kehoitammeko lastamme skeittaamaan tai parkouraamaan läheiseen kortteliin.

Lapset haluavat liikkua pienestä pitäen. Mutta sohvalla ei saa hyppiä. Palloa ei saa heittää. Kävelemään opeteltaessa pitää olla vähintään untuvatyynyt ympärillä. Elämä ei saisi tuottaa kuhmuja. Mutta kuten me aikuiset tiedämme, elämä tulee järjestämään monenlaisia kolhuja matkan varrella. Olisiko siitä apua jos oppisi pienestä pitäen niistä selviytymään.

Tarkoituksena ei ole syyllistää tai neuvoa. Jokaisen pitää hoitaa vanhemmuuttaan itselle luontevalla tavalla. Ei ole oikeaa tai väärää ratkaisua. Mutta nykyisten neuvojen ja ohjeiden viidakossa haluan tuoda julki omia ajatuksiani. Minäkin olen estänyt pallon peluun pihalla. Olisinko voinut järjestää sen niin että se olisi ollut mahdollista. Ajamalla audini vaikka vähän kauemmaksi.

Siksi kirjoitan tällä tyylillä. Absoluuttisia totuuksia kun on hyvin vähän. Maa alkoi kiertää aurinkoa vasta 1400-luvulla. Mitähän maa kiertää 600 vuoden päästä.  Siksi en anna ohjeita, neuvoja tai ratkaisuja. Haluan antaa ajatuksia.

Hyvää Vappua kaikille lukijoilleni. Nyt siirryn itse vapaalle ja lähden Kouvolaan tuplasyntymäpäiväbileisiin onnittelemaan 195 senttimetriä pitkää, Katajassakin pelannutta entistä koripalloilijaa ja hänen ahkeraa fysioterapeutti vaimoaan.

Share