“Kuinka usein mittaamme elämää ajan kautta, vaikka energia on se, mikä ratkaisee?
Aikaa on meillä kaikilla yhtä paljon – 24 tuntia vuorokaudessa. Mutta miksi toiset saavuttavat enemmän ja voivat paremmin?
Se ei johdu ajasta, vaan energiasta. Ilman energiaa tunti on tyhjä kehys. Energia – ja sen viisas käyttö – määrittää, mitä todella saamme aikaan.
Pavlik, Kamau ja Landon istuivat järven rannalla, missä metsäpuro laski kirkkaan veden heidän jalkojensa juureen. Heidän ympärillään oleva maisema huokui rauhaa – taivas vaihteli vaaleanpunaisen ja kullan sävyissä, ja vesi kimmelsi kuin se olisi kantanut mukanaan vuosisatojen viisautta. John katseli kolmikkoa hetken, kunnes puhui.
Oppimisen hiljainen voima
“Olette olleet täällä minun ja kyläläisten vieraana jo tovin. Olemme kaikki oppineet teiltä valtavasti, mutta uskon, että myös te olette saaneet täältä jotain arvokasta,” John sanoi, hänen äänensä kantautuessa pehmeänä, mutta vakaana yli hiljaisen veden.
Pavlik vastasi ensimmäisenä: “Olemme kyllä oppineet valtavasti teiltä ja olemme olleet enimmäkseen oppijan roolissa,” hän sanoi. Landon ja Kamau nyökkäilivät vieressä.
John katseli kolmikkoa lämmöllä. “Olen keskustellut kylän vanhimpien kanssa, ja he ovat antaneet minulle luvan jakaa teille salaisuuden, joka on johtanut kylämme hyvinvointiin ja menestykseen. Olemme tulleet siihen tulokseen, että olette osoittaneet halunne oppia ja meitä ilahduttaa erityisesti se, että olette riittävän vahvoja tunnustamaan heikkouksianne. Nyt jaan teille salaisuutemme. Ehkä se voi johdattaa myös teidän valtakuntanne uuteen aikaan.”
Ajasta energiaan
John nojautui eteenpäin ja piirsi sormellaan ympyrän hiekkaan. “Moni ajattelee, että aika ratkaisee kaiken. Että jos vain suunnittelemme päivämme päivästä toiseen täydellisesti, kaikki loksahtaa kohdalleen. Tai että yhden asian, kuten ruokavalion korjaaminen tai liikunnan harrastaminen toisi pysyvän hyvän olon. Mutta niin ei tapahdu.”
Hän pysähtyi hetkeksi, antaen sanojensa laskeutua. “Ajatelkaa tätä: sinulla voi olla tunti aikaa tehdä jotain tärkeää, mutta jos sinulla ei ole energiaa, mitä se tunti tarkoittaa? Ei mitään. Aikaa meillä kaikilla on yhtä paljon, mutta energia – ja sen viisas käyttö – erottaa ne, jotka saavat asioita aikaan, niistä, jotka väsyvät jo ennen kuin aloittavat.”
Kamau nosti katseensa. “Joten kyse ei ole siitä, kuinka paljon aikaa meillä on, vaan siitä, kuinka paljon energiaa meillä on, kun käytämme sen ajan?” hän kysyi, äänessään uusi ymmärryksen sävy.
“Juuri niin,” John vastasi. “Energia ratkaisee. Kun ymmärrät, mistä saat energiaa ja mikä sitä kuluttaa, voit alkaa tehdä valintoja, jotka parantavat koko päiväsi laatua. Tämä koskee myös ryhmiä ja yhteisöjä. Energia ei ole vain yksilön voimavara – se on myös yhteisöjen tärkein resurssi.”
Hyvinvointi ei synny yhdestä teosta
Pavlik rypisti kulmiaan. “Mutta eikö yksi iso teko, kuten hyvä treeni, voi silti saada aikaan hyvän olon?” hän kysyi.
“Totta kai,” John vastasi. “Mutta hyvä olo ei tule jäädäkseen, jos kaikki muu vie energiaa. Mieti vaikka: jos nukut huonosti tai ruokavaliosi ei tue jaksamista, yksi onnistunut treeni ei korvaa kokonaiskuvaa. Energia on kokonaisuus. Se, miten syöt, nukut, liikut, tunnet ja ajattelet – kaikki vaikuttaa siihen, miten energia virtaa sinussa ja ympärilläsi. Ja koska olemme kosketuksissa toisiimme, yhteisenergia on kaiken ydin.”
Yhteisenergia – jakamisen voima
Landon, joka oli ollut hiljaa, nosti katseensa horisontista. “Eli ei riitä, että pidämme huolta omasta energiastamme. Meidän pitää myös miettiä, miten energisoimme toisiamme?” hän sanoi, äänessään oivalluksen kirkkaus.
John hymyili. “Aivan. Yhteisenergia on avain. Kuvitelkaa vaikka tiimi, jossa kaikki keskittyvät vain omiin tehtäviinsä ja unohtavat toistensa tarpeet. Verratkaa sitä tiimiin, jossa jokainen auttaa, motivoi ja jakaa energiaa. Ero on valtava. Yhteisenergia luo ilmapiirin, jossa kaikki nousevat uudelle tasolle – tasolle, johon kukaan ei yksin pystyisi.”
Kamau kuiskasi lähes äänettömästi: “Tätäkö tarkoittaa myös ajatuksen voima? Että voimme valita energiamme johdattamalla ajatuksiamme hyvään ja iloiten edetä polkuamme?”
“Juuri niin,” John vastasi. “Ja siksi myös ympäristöllä on merkitystä. Selkeä ja siisti ympäristö tuo selkeää energiaa myös meille. Luontoon on varastoitunut valtavasti energiaa ja tämä mahtava energia tarttuu – siksi luonnossa oleilu ja liikkuminen tuo meihin aina jotain uutta ja positiivista.”
Hiljaisuus ja uusi alku
He istuivat hiljaa, katsellen, kuinka puro virtasi eteenpäin esteettömästi, kuin elämä itse. Nuotion rätinä sekoittui metsän hiljaiseen hengitykseen, ja rusotaskujen riemunkiljahdukset säestivät hetkeä. Tämä hetki lämmitti heidän sydämiään ja rauhoitti heidän mielensä. Energiaa oli alkanut kerääntyä takaisin – kuin puro, joka vahvistuu kevään sulamisvesistä.
Jokainen heistä tiesi, että tämä oli vasta alku. Heillä oli paljon opittavaa, mutta he odottivat innolla päivää, jolloin voisivat jakaa tämän tiedon omiin valtakuntiinsa – ja katsoa, kuinka se muuttaisi kaiken.
Miten sinä käyttäisit aikasi, jos keskittyisit energian luomiseen ja ylläpitoon?
