Kukapa ei toivoisi että elämässä olisi koko ajan iloa ja onnea. Tapahtuisi asioita joita toivookin tapahtuman. Elämä olisi siis koko ajan onnellista. Eikö se olisikin normaalia. Kun tätä onnellisuutta jatkuisi tarpeeksi kauan mikä saisi taas sen onnen tunteen esille. Siksi elämässä tarvitaan kipeitä, surullisia ja epäonnistumisen hetkiä. Muuten emme osaisi nauttia niistä pienistä tai isoista onnen hetkistä.

Share