En ole suunnistanut koulun jälkeen ollenkaan. Mutta olen valmentanut suunnistajaa ja tutustunut sitä kautta lajiin. Se on oma heimonsa. Huikea sellainen. Tosin en tiedä enää millaiseksi yhteisö on muuttunut. Toivottavasti se ei ole muuttunut. Kerron miksi.

Se on yksilölaji missä kaikki kuuluvat samaan joukkueeseen. Niin miehet kuin naisetkin. Niin suomalaiset kuin ruotsalaisetkin. Niin hyvät kuin huonotkin. Jos et ole käynyt koskaan Jukolan viestissä niin suosittelen. En ole itsekkään käynyt kuin kerran mutta siellä ymmärsin millaista on olla kaikkien kanssa samassa joukkueessa ja silti kilpailla. Ajattele siis urheilua jossa saat ansiosi itsellesi mutta silti jokatapauksessa kuulut osaksi tiimiä.

Miksi se on muutenkin hieno laji. Liikut luonnon keskellä. Nautit maisemista ja raittiista ilmasta. Kukaan ei kiinnitä huomiota vaikka keskittyisitkin välillä tutkimaan valkovuokkoja. Mitä pidempään pysyt metsässä, sitä enemmän saat elämyksiä.

Voit käydä kilpailuissa joissa juoksee maailmanparhaita ja sinä. Eikä se näytä yhtään kummalliselta. Aika harvassa lajissa siihen pystyy. Ainakin kymppitonnin ratajuoksussa se ei näyttäisi eikä välttämättä tuntusikaan yhtä hienolta. Pitäsikö alkaa suunnistamaan. Oikeasti.

 

Share