Tieteiskirjallisuudessa on pitkään puhuttu ja kirjoitettu ajasta jolloin tekoäly eli tietokoneet ottavat vallan. Olen tullut siihen tulokseen ettei niin tapahdu. Me ihmiset olemme itse muuttumassa kohti tekoälyä eikä tietokoneiden tarvitse tehdä muuta kuin odottaa. Olemme siirtyneet binäärijärjestelmään, missä on vain numerot 1 ja 0. On olemassa vain oikeita ja vääriä ratkaisuja. Emme elä enää vaan suoritamme tiettyä kaavaa.

Keskustelut ovat muuttuneet juupas eipäs jutuiksi. Toinen on automaattisesti väärässä, mikäli on eri mieltä kanssamme. Nolla tai yksi. Muita numeroita ei enää ole. Saammeko olla surullisia, emme. Voimmeko pelätä, emme. Saammeko olla vihaisia, emme. Meidän tulee olla onnellisia yksilöitä jotka ovat varautuneet kaikkiin mahdollisiin vaaratilanteisiin. Elämä ei saa olla siis elämää vaan ennalta suunniteltua, kaavoihin kangistunutta jumputusta jossa tunteet jätetään taka-alalle. Aikaisemmin elämässä ei ollut erikseen työtä. Maata viljeltiin ja marjoja kerättiin siksi että se oli elämää. Nyt siitä on tehty on/off juttu. Joko olet töissä tai sitten et ole.

Kun vaikkapa alaselkämme on kipeä, kipu on saatava pois. Ja sille on saatava nimi, vaikkapa sitten nivelkuluma. Unohdamme että meidän kaikkien ihmisten nivelet kuluvat matkan varrella. Vaihdamme siihen uuden osan, emmekä suostu hyväksymään kipua joka on tullut siksi että elämme. Voisimmeko ajatella kivun olevan muisto työteliäästä elämästä tai tapaturmasta joka kuului elämäämme. Olemmeko valmiita muuttamaan itse elämäämme jotta kipu helpottaisi vai onko jonkun lääkkeen tai toimenpiteen ratkaistava ongelma ettei meidän tarvitse poiketa kaavasta. Tiedän ettei kipu ole mukavaa, kärsin itsekin akillesjännekivusta koko ajan. Mitä paremmin hyväksyn sen olevan muisto urheilu-urasta sen vähemmän kärsin siitä. Joskus otan lääkettä kipuuni ja joudun valitsemaan harrastukseni sen takia. Pois en ole sitä kokonaan mutta yritän muistaa että on olemassa muitakin numeroita kuin 0 ja 1.

Eli kun olet risteyksessä, voit valita tien jota monet ovat kulkeneet tai tien joka on vähemmän kuljettu. Mutta voi jatkaa matkaasi suoraan. Anna oksien raapia kasvojasi ja näe niittyjä joilla muut eivät ole kävelleet. Muista että on muitakin numeroita kuin 0 ja 1. Silloin et elä tekoälyn vallassa ja voit jopa oppia tuntemaan itsesi.

 

Share