Sama osaaminen, eri tila, eri lopputulos

Tässä kirjeessä katsomme arjen esimerkkien avulla, miten tila vaikuttaa tekemiseen. Saat myös selkeitä tapoja kokeilla, miten voit vaikuttaa omaan tai yhteiseen tilaan.

Mikan puhelin soi kesken työpäivän. Esihenkilö kysyi, oliko huoltokohde jo valmis. Mika vastasi terävästi: ”Teen niin nopeasti kuin ehdin.” Puhelun jälkeen Mika huomasi puristavansa leukaa. Edellisenä päivänä samanlainen kysymys oli tuntunut tavalliselta tiedustelulta. Tänään hän oli kuullut siinä moitteen, vaikka esihenkilö ei ollut sanonut mitään hitaudesta.

Mika osasi työnsä edelleen. Puhelu oli tullut hetkenä jolloin Mika oli kiireinen ja väsynyt. Hän ei vielä tiennyt, miten muuttaisi oloaan, mutta huomasi yhden eron, oma tila oli vaikuttanut vastaukseen. Tila tarkoittaa tässä sitä, miten voit juuri nyt: miltä kehossa tuntuu, millainen mieliala on ja mihin keskityt. Se vaikuttaa siihen, miten käytät osaamistasi. Myös tekeminen vaikuttaa takaisin tilaan.

Tekeminen ratkaisee. Tila määrittää tekemisen tason.

Riittää, että huomaat. Sinun ei tarvitse ratkaista kerralla koko päivän tilaa.

Tässä on sinulle mahdollisia tapoja kokeilla tätä.

Kokeilu omaan arkeen Kun seuraava puhelu tai keskustelu päättyy, pysähdy hetkeksi. Nimeä oma olosi yhdellä sanalla: esimerkiksi kiireinen, väsynyt tai rauhallinen. Huomaa, millä tahdilla puhuit ja annoitko toiselle aikaa puhua loppuun.

Kokeilu yhdessä Kysy yhden keskustelun jälkeen toiselta: ”Oliko tässä mielestäsi kiireen tuntua?” Kuuntele hänen havaintonsa ennen kuin kerrot omasi.

Huomaa ja kiitä Myös jälkikäteen huomaaminen on alku. Kiitä itseäsi: ”Hyvä, että pysähdyin huomaamaan.”

Seuraavassa kirjeessä katsomme, tarvitseeko olon olla täydellinen.