Pysähdytäänpä miettimään ikävien kokemusten merkitystä tulevaisuuteemme. Tietenkin on selvää ettei jokaista ikävää kokemusta voi kääntää positiiviseksi missään vaiheessa elämää. Mutta sekin on selvää että joka tapauksessa tapahtumia ei voi muuttaa ja elämää on elettävä eteenpäin. Kerron siis esimerkin avulla kuinka itse olen tiettyjä ikäviä asioita käsitellyt. Monesti kun aikaa on kulunut riittävästi, huomaa asioissa uusia, valoisampia merkityksiä.
Loukkaantumiset ovat vaivanneet elämääni useasti. Kolmetoista leikkausta lienee riittävästi näin alkuun ja kaikkia vaivojahan ei todellakaan ole hoidettu leikkaamalla. Mutta ne ovat olleet merkittävässä roolissa miettiessäni valmennusta. Ne ovat antaneet ajatuksia turhien vammojen ennaltaehkäisemiseksi.
Samoin on helppoa samaistua fysioterapia-asiakkaiden kuntoutukseen kun ”suunnilleen” tietää miltä leikkauksen jälkeen tuntuu. Voin keskustella kokemuksista ja tuntemuksista eri lailla kun itse olen kokenut kivut, turvotukset ja liikerajoitukset.
Loukkaantumiset pysäyttivät ja antoivat aikaa hoitaa kehoa kuntoon venyttelemällä, kehonhallintaharjoitteilla ja ruokavaliolla. Lähes aina olinkin ”paremmassa” kunnossa kuntouduttuani, loukkaantuakseni uudelleen.
Eli itse asiassa löysinkin ikävistä kokemuksista paljon hyvääkin. Tämä on tärkeää sillä jos kerää vain negatiivisia tuntemuksia, on selvää ettei kehomme voi hyvin.